torstai 24. huhtikuu 2014

Kaksi hiussuosikkia

IMG_8731_2

Viime vuoden puolella kampaamokäynnillä hiuksiini suihkittiin kiharoiden pohjalle jotain tuotetta, ja hiuksista tuli tosi hyvän tuntuiset. Suihke toi paljon rakennetta, piti kiharat loistavasti kuosissaan muttei tahmannut hiuksia. En hoksannut siinä painaa tuotetietoja mieleeni ja kyselinkin myöhemmin teiltä, mikähän tuote tuo mahtoi olla. Moni teistä ehdotti Osiksen flatliner sprayta, jonka pullo näyttikin sitten tutulta. Ostin tuotteen ja voi hyvänen, miten siitä olenkaan pitänyt! Tämä on hiusten muotoilutuotteista ehdoton ykkössuosikkini tällä hetkellä. Kuivaan hiukset kevyesti pesun jälkeen ja sitten pyöröharjan avulla viimeistelen kuivauksen. Ennen tuota pyöröharjavaihetta jaan hiukset osioihin, suihkutan osio kerrallaan sprayta ja sitten föönaan harjan kanssa kuivaksi. Taipuisa hiuslaatuni on tällä hyvässä kurissa, pinnan pörröisyys vähenee selvästi. Hiukset myös pysyvät suorina ja aika hyvin muodossaan seuraavaan pesuun saakka (2-3 päivän välein).

Toinen suosikki on Balmainin suolasuihke, jonka olen saanut blogin kautta. Tätä käytän vain kahden suihkauksen verran, kämmenelle ja siitä latvoihin. Aluksi laitoin tätä liikaa ja hiukset näyttivät likaisilta liuruilta – sitten tajusin vähentää määrää selvästi. Sain tämän viime vuoden puolella ja putelista on suurin osa vielä jäljellä, riittoisaa siis. Yhdistelmä näitä kahta tuotetta saa hiukseni helposti hallittaviksi ja useimmiten myös tuuhean näköisiksi.

Molemmille lämmin suositus!


keskiviikko 23. huhtikuu 2014

Klassinen musta olkalaukku: Lumi Olga

IMG_8620_3

Ihasteltuani useampaan otteeseen tänä keväänä Pinterestissä asuja, joissa yhtenä elementtinä on musta crossbody-mallinen laukku, huomasin mustien laukkujen olevan varsin aliedustettuina vaatehuoneessani. Juhlalaukkuni ovat toki mustia, mutta kovin pieniä, edes lompakko ei mahdu niihin. Kun sain valita Lumin kevät-kesä2014-mallistosta laukun, valikoiman tutkailukriteerit olivat aika selkeät: musta väri! Toivoin jälleen laukulta hillittyä olemusta ja jotain sievää yksityiskohtaa.

IMG_8715_2

Tämän laukun mallinimi on Olga hard shell clutch. Ihastuin laukussa ihan ensimmäisenä tuohon napilliseen kiinnityssolkeen. Siinäpä se sievä yksityiskohta! Pitkä metallihihna on irroitettavissa, joten laukkua voi käyttää myös kädessä kantaen. Hihnan kiinnitystavan vuoksi tähän voisi varmasti joskus vaihtaa myös mustan, ohuen pitkän nahkahihnan jos sattuisi kyllästymään ketjuun. Halusin yhdistää laukun kuvissa oikein yksinkertaisiin vaatteisiin, farkkuihin ja väljään silkkisekoitepuseroon.

IMG_8668_2

Oli aivan ihana kuvausilma!

IMG_8722_2

Lompakon lisäksi mukaan mahtuu muutakin, selvästi siis pientä juhlalaukkua isompi olkalaukku. Laukku on lehmän nahkaa, pinnassa tuollainen maltillinen nahan kuviointi. Lumin logo on nahassa soljen yläpuolella, mutta erottuu vain vähän, en niin välitä isologoisista laukuista.

IMG_8702_3

Jos etsitte mustaa, yksinkertaista ja ajatonta olkalaukkua, mutta ette halua maksaa siitä nelinumeroista summaa, tässä olisi yksi hyvä vaihtoehto! Miltä teistä näyttää?

IMG_8718_2

/ Laukku on saatu Lumilta. /


tiistai 22. huhtikuu 2014

Rakkaat tytöt ja yksi parsaresepti

IMG_8503_2

Oletteko lukeneet Xinranin Kiinan kadotetut tyttäret –kirjan (Atena kustannus Oy 2013)? Luin sen eilen vanhempieni luona, tai tarkemmin sanottuna ahmin sen läpi. Nuorempana kävi usein niin, että kun käsiin osui hyvä kirja, sitä ei vaan malttanut laskea käsistään, sen sijaan se piti lukea läpi saman tien. Samoin kävi nyt, luin monta tuntia keskittyen vain kirjaan. Anteeksi, luin myös jälkiruokapöydässä. Suosittelen tätä kirjaa todella. Kirjan esittelyn voi lukea mm. Planin sivuilta.

20140421_193010_2

Kirja kertoo erilaisten äitien tarinoiden kautta tyttövauvojen lohduttomasta asemasta Kiinassa. Luin ihan itku kurkussa ja henkeä pidätellen. Ensin ajattelin, että kirja on vain kamalaa fiktiota – miten tuollainen voisi olla totta.

IMG_8507_2

Jäin siinä myös miettimään omaa näkökulmaani, sitä kuinka itse asiassa hyvin monesta muustakin pahasta asiasta ajattelen, että eihän tuo vaan voi olla totta, ei tuollaista ole tai voi olla. Tai ei niin pahoistakaan asioista. Kun omilla tyttärilläni on isovanhemmat, jotka aktiivisesti haluavat osallistua lasten elämään ja lapsilla on heihin ihanat välit; minun on vaikea ymmärtää, että jossain perheessä olisi toisin.
Jonkinlaista näkökulman kapeutta? Tavallaan sitä on helposti vähän hyväuskoinen ja lapsellinen jos elämässä ei ole itselle koskaan tapahtunut mitään kurjaa.

IMG_8523_2

Kirjan jälkeen katsoin kahta tyttölastani taas vähän tarkemmin ja rutistin vähän kovemmin.

Sitten iloisempiin asioihin, nimittäin herkulliseen parsareseptiin! Pahoitteluni, alla oleva kännykkäkameran kuva ei ole kovin esteettinen; ehdin jo syödä yhden kierroksen ja hoksasin vasta santsatessani ottaa kuvan. Tämä ei ole mikään kevein ja raikkain resepti, mutta aivan järjettömän hyvää!

20140419_182143-22

Vihreää parsaa ja leipähöystöä

4 annosta

1 kg tankoparsaa

höystö:

2 viipaletta vaaleaa leipää
50 g voita
1 valkosipulin kynsi
2 keitettyä kananmunaa
1 tomaatti
1 pkt pekonia
ruohosipulia
suolaa ja pippuria

Keitä parsaa kevyesti suolatusssa vedessä 3-5 min. Huuhtele kylmällä vedellä ja anna jäähtyä.

Poista leipäviipaleista reunat ja leikkaa leivät kuutioiksi, paista rapeiksi voissa. Suikaloi pekoni ja paista sekin rapeaksi, valuta talouspaperin päällä. Kalttaa ja kuori tomaatti, poista siemenet. Kuutioi tomaatti, hienonna ruohosipuli ja silppua munat.

Sekoita varovasti leipäkuutiot, pekoni, tomaatti, ruohosipuli ja munahakkelus. Purista joukkoon valkosipulin kynsi. Mausta suolalla ja pippurilla. Asettele parsat tarjoiluvadille ja levitä päälle leipähöystö.

Miksi kirjoitan koko ajan puppuri?


maanantai 21. huhtikuu 2014

Raidallinen pääsiäisasu

IMG_8558_2

Maanantai-iltaa! Kuinka pääsiäisenne sujui?

Pidän mekoista ja raidoista – tämän päiväisessä vanhempieni luona syödyn pääsiäispäivällisen asussa nuo yhdistyvät. Mekko oli päivän jäljiltä kuvausvaiheessa illalla jo aivan rypyssä, mutta otin kuvat silti.

IMG_8533_2

Vaatteissa väljyys ja yli-isot mallit viehättävät myös jostain syystä, tämä suoran mallinen raitamekko on Part Twolta muutaman vuoden takaa. Sen mukana tuli tuollainen joustovyö, jolla mekon voi halutessaan kuroa näin pussimaiseksi (tykkään siitä eniten juuri näin) tai sitten sen voi jättää roikkumaan vapaaksi. Keltaisen, valkoisen, roosan ja tummansinisen väriyhdistelmä on mielestäni erityisen kiva. Tässä mieleistä on myös hihattomuus ja venepääntie.

IMG_8568_2

Nauratti ihan ääneen kun Tuuli kommentoi perjantain rautapostaukseen duckface-olosta – niin tuttua! Vaikka olo on ihan hölmö, kuvissa ilme näytti silti melko luonnolliselta niissä ruuduissa, joissa en ollut keskittynyt ajattelemaan tuota oloa ja sen välttämistä.

Uuteen arkiviikkoon lähdetään täydellä tohinalla, puolisentoista viikkoa töiden alkuun!


sunnuntai 20. huhtikuu 2014

Nelivuotiaan sunnuntai

P4206316_2

Nelivuotiaani. Nauttii vauhdista ja touhusta, aina meno päällä. Järjestää pikkusiskolle konttauskilpailut aurinkoisella terassilla, opettelisi mielellään englantia ja ihastelee prinsessajuttuja. Jo neljä vuotta äitinä? Vau.

P4206340_2

P4206355_2

P4206303_2

P4206312_2

Perheen kaunotar. ”Kerro taas tarina siitä, kun minä olin vauva”, syntymäpäivänä olemme muistelleet hänen syntymäpäiväänsä, kertoneet leikkaussalista, lämpökaapista, sairaala-ajasta ja muusta.

P4206281_2

P4206282_2

Ja pienempi. Seuraa siskonsa touhuja ihastuneena ja kiinnostuneena, taputtaa ja trampoliinihyppelyä katsoessaan hyppii itsekin paikallaan polviseisonnassa.

Tässä isompi neliviikkoisena, vain hiuksista osaisin nopealla vilkaisulla sanoa kumpi siinä on vauvana.

Ihanaa kun tulee kesä. Tirpat pääsevät kesälaitumille.